No niin, tuli vähän palautetta että juttujen taso blogissa
on laskenut… josko se nyt koskaan kauhean korkealla on ollutkaan. varmasti ihan
aiheellinen kommentti ja kiitos palautteesta. Yritetäänpä vähän lähteä
nostamaan rimaa ylöspäin.
Pallo-Iirot aiheuttivat Härmän likoille ja Tomille vähän
harmaita hiuksia kevätkierroksella, itse tuon pelin silloin missasin, kun
sattui olemaan Harri Hakkaraisen luento samaan aikaan Varalan urheiluopistolla,
enkä tuosta vastustajasta sitten sen enempää tiennyt, kuin mitä Tomi viikolla
puhui. Pelaajathan pitivät Rauman reissua myös yhtenä kevään ”huippuhetkenä”. Ja tavallaan mulla taisi olla hyvää tuuria silloin että sattui tuo päällekkäisyys.
1.jakso alkoi aika nihkeästi, hetkittäin oltiin hyviä
pallollisena ja hetkittäin vähän näytti siltä että ottaisimme ensi askeleita
jalkapallon ihmeelliseen maailmaan. Eli aika nihkeästi lähti liikkeelle. Silti
pystyimme kairaamaan sen 1-0 osuman, kun Kaisa pisti pitkän ristipallon Lakulle,
joka iski läpiajosta vähän turhankin tyylitellysti yläputken kautta sisään. Silti
pelaamisesta puuttui se rentous ja rauhallisuus jota joukkueella parhaimmillaan on
(rauhallisuus ja flegmaattisuus ovat eri asioita). Muutamaan otteeseen oltiin
helisemässä vastustajan ristipallojen kanssa, ja Pilvikin joutui pariin
otteeseen aika koville. Kiia oli sitten se pelaaja joka lopulta vei meidät 1-0
johdossa tauolle, pelastamalla tyhjän maalin etutolpalta.
2.jakso ja vaihdot vähän piristivät jo jakson alussa. Emmi ja Inka pystyivät rauhoittamaan tuon meidän keskustan ja Eerika toi hieman erilaisia vaihtoehtoja kärkeen. Aika
kauan tuossa 1-0 tilanteessa kuitenkin tahkottiin, mutta lopulta se ”vapauttava”
2-0 osuma tuli Eerikan viimeistelystä. (syöttäjä meni ohi).Maalin jälkeen saimme otetta vielä paremmin itselle, ja nyt pystyimme/uskalsimme myös rauhoittaa ja rytmittää peliä. Ei ollut koko ajan kauhea kiire ylöspäin. Ja paketti pysyi ihan hyvin kasassa paria tilannetta lukuun
ottamatta. Viimeisen niitin 72 minuutilla iski Eerika päivän toisellaan, tuohon maaliin hyvän esityö tekijänä toimi Inka. Lopussa oli myös sitä "pallollisena puolustamista" pelattiin vähän pidempiä hyökkäyksiä ja pidettiin vain yksinkertaisesti vastustaja irti pallosta.
Ei ihan parhaimpaan pystytty tänään, mutta se riitti kolmeen
pisteeseen. Tosiaan oli sellainen rentous poissa, en tiedä sitten painoiko
takaraivossa kevään Rauman reissu, nyt se kuitenkin on kuitattu ja seuraavana
onkin edessä kahden pelin vieraskiertue Suomen halki Espoosta Vaasaan.
Se mikä monta kertaa unohdetaan, on tuo vaihtopelaajien
tärkeys ja kyllä joukkue on lopulta se osiensa summa. Eli jos me pystymme
tekemään vaihtoja siten että pelin taso ei laske, niin olemme hyvinkin
vahvoilla, tänään mielestäni siinä onnistuttiin.
Ehkäpä taas olisi itsekin aika rauhoittua siinä vaihtopenkillä
ja antaa pelin puhua puolestaan. Siellä kentällähän ne artistit lopulta ovat...
Musiikkivalinta on sitten meille kaikille aikuisille...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi