Oikeastaan tarinan voisi aloittaa noin vuoden takaa, kun
kävimme konttaamassa oikein urakalla Nokialla. Jollain tavalla jäi silloin
sellainen kitkerä maku sen vesisateen ja muun sohlaamisen jälkeen, että jos
revanssi vielä saadaan, niin se otetaan. Torstaina siihen sitten oli
mahdollisuus. Olosuhteet ja lähtökohdat otteluun olivat aika lailla erilaiset.
Meillä on kausi lähtenyt mukavasti liikkeelle ja FC Nokia on vastaavasti
aloittanut hieman mollivoittoisesti kuluvan kauden.
1.jakso lähti ihan hyvin liikkeelle, saatiin pallollisena selkeää
otetta pelistä. Ja tilanteita pystyttiin luomaan tasaiseen tahtiin FC Nokian
alueelle. Muutama hyvä paikka kuihtui kasaan avustavan erotuomarin herkällä
lippukädellä (ehkä 2-3 olisi ollut sellaisia jotka eivät omasta mielestäni
olleet paitsioita). Ja tulihan sieltä myös ne tilanteet joissa ajoitus oli juoksuille
oikea ja Anni oli kahdesti läpi, mutta FC Nokian näkyvin pelaaja Salla Pere sai
nollattua nämä tilanteet.
Muutamaan otteeseen saimme sahattua FC Nokian alakerran aika
riekaleiksi hyvillä kolmiopeleillä, mutta silti avausmaali antoi odottaa
itseään, ja näyttikin siltä että FC Nokia saa toteutettua omaa
pelisuunnitelmaansa jossa omassa päässä pelattiin todella tiukasti safetyä hakien
0-0 tulosta. Ja jos hyökkäyksiin lähdettiin, niin ei niissä hirveästi haluttu
rakenteluvaiheita pitää, vaan pelattiin nopeasti pystyyn, tavoitteena löytää
yksin kärjessä ahertava Ella Lehtonen
2.jakson alkuun saimme sitten sen helpottavan avausmaalin,
kun huiman kevätvireen löytänyt Vilma pääsi laidasta maalintekoon. 0-1 ja jakso
oli vanhennut 3 minuuttia. Tuon jälkeen pääsi muutama muukin pelaaja hyville
paikoille, mutta lisäosumat olivat todella tiukassa ja seuraavaksi
tilastomerkintöihin kirjattiin Lellen keltainen kortti 50 minuutilla… omista
vahvoista mielipiteistä oikeuden jakajan tekemisistä. FC Nokia sai jakson
puolivälin tienoilla omat paikkansa, kun erotuomari vihelsi heille muutaman
vapaapotkun kohtalaisen hyvistä paikoista, mielestäni nuo olivat aika heppoisia
vihellyksiä ottelun muuhun linjaan nähden. Näissä tilanteissa onneksi Satu ja
joukkueen yhtenäinen puolustuspelaaminen pitivät Nokialaisten lähentelyt
turhina.
Ottelun lopullinen ratkaisu nähtiin 70 minuutilla, kun Kaisa
tälläsi vapaapotkun ensin suoraan muuria päin, mutta pääsi itse laukomaan
uudestaan karoista 0-2. Tuota tilannetta edelsi spektaakkeli, jossa Eerika oli
ensin vastustajien puolustuslinjasta pääsemässä läpi, mutta takaapäin tullut FC
Nokian pelaaja kopisutteli mukavasti nilkoille. Ja tuomari löysi toistamiseen
keltaisen kortin taskustaan ja tällä kertaa FC Nokian pelaajalle. Tuosta
tilanteesta oli sitten FC Nokian vaihtopenkillä hyvinkin poikkeava näkemys. Ja
huutokauppa oli valmis. Ottelun lopulla Lelle laukoi vielä kertaalleen
yläputkeen. Lisäksi Eerika, Onni ja Laura pääsivät kokeilemaan FC Nokian
parhaan pelaajan Salla Peren hereillä oloa.
Joukkue pelasi hyvän ottelun. Oikeastaan isompaa hätää ei
missään vaiheessa ollut. FC Nokia haki pitkillä avauksilla yksinäistä kärkeä,
ja näissä tilanteissa saimme kuitenkin pelattua hyvin tilan pois selustasta ja
linjojen välistä. Ja pieni palkintokin ottelusta pelaajille annettiin tämän viikonlopun
hyvän sääennusteen johdosta. Maanantaina palaillaan arkeen. Ei saada ihan ehjää
treeniviikkoa vieläkään alle, mutta mennään keskiviikkona kannustamaan Härmän
miesten peliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi