Paljon nähtiin ja koettiin

Nyt on yksi ajanjakso omalta valmentajauralta tullut päätökseen. Ja edessä odottavat uudet kuviot ja haasteet. Ja heti tähän alkuun on todettava, että oli todella huikea kaksivuotinen jakso joukkueen kanssa. Ei se nyt aina mitään riemumarssia ollut, mutta kyllä niitä huippuhetkiä siihen matkanvarrelle vaan osui selvästi enemmän kuin huonoja ajanjaksoja. Varmasti noihin nousukarsintoihin selviytyminen oli se ykkösjuttu. Ei siihen tainnut joukkueen lisäksi kauhean moni muu uskoa, mutta niin sinne vaan kammettiin. Nousu jäi vielä saavuttamatta, mutta seuraava valmennustiimi saa takuulla hyvän aihion lähteä viemään homman ”maaliin”.

Rovaniemen reissu oli kaikille meistä opettavainen ja kasvattava. Kaikkemme me tehtiin että olisi päästy sieltä kotiin nousijan statuksella. Ei onnistuttu, mutta yrityksen ja taistelun puutteen piikkiin ei sitä ainakaan voi pistää. Ja kyllä pelaajat siitä ison kiitoksen ansaitsevat, että ei me nahkaamme myyty missään vaiheessa halvalla.

Viime keskiviikon treenit olivat viimeinen yhteinen tapahtuma tällä joukkueella. Ja haikein mielin joukkueesta lähden. KIITOS TEILLE KAIKILLE NÄISTÄ HIENOISTA HETKISTÄ

Ja tähän loppuun vielä pelaajien kokemuksia parin kauden ajalta…

-          Teron arvaamattomuus (salama kirkkaalta taivaalta: ”aina pitää valittaa joka asiasta / Sä voit ihan vapaasti mennä viettään sitä ysrtävänpäivää!”) + Teron upeat musiikkivalinnat

-          samaa paskaa eri paketissa: kolmen alueen peli ja sen eri variaatiot, joita Tomi on kehitellyt

-          Tomin ja pelaajien väliset viha-rakkaus-suhteet (Tomin saama kuhmu niin sanotusta, liian pienestä lätkäkypärästä, sekä oransseista turf kengistä. joita Tomi niin rakastaa)

-          Kauteen kuului myös monia hyviä letkautuksia:

1.       ”Joukkueen huoltopakki pääsi kahden muun pakin kanssa samaan hyttiin Rovaniemen matkalla niin Tomi tempaisi, että ”Missä kunnossa pakki on?”

2.       Kun palloa piti ottaa rinnalla haltuun, niin Kaisa kysyi: ”Kummalla?”

3.       On myös hyvä muistaa pelaajien keksimät nimet: Sauliina, Rauliina ja Juhana

-          Näihin kahteen vuoteen on kuitenkin sisältynyt enemmän mukavia, positiivisia asioita (Tero on oppinut käyttämään emojeita. joukkueen erikoinen huumorintaju; terveisin Kaupunki uutiset), kuin negatiivisia (vai onko?)

-          Lakun ja Oonan kyseenalaisesti ansaittu maine, että he ovat aina äänessä ja kaiken pahan alku ja loppu

TÄHÄN ON KUITENKIN MAINIO LOPETTAA KAKSI MAHTVAA, NOUSUJOHTEISTA, KAUTTA HÄRMÄN B-TYTÖISSÄ LAURA KUUSISEN, OONA AALTOSEN JA HENRIIKKA TAAVITSAISEN OSALTA HARKOISSA KEKSITYN SITAATIN MYÖTÄ ”ELÄMÄ ON MONIMUTKAISTA, MUTTA VOITETTAVISSA” (LAURA) SEKÄ TOMIN KÄÄNNÖS ENGLANNIKSI ”LIFE IS A BITCH, BUT I HAVE TO LIVE IT”

 

Cinderella - Heartbreak Station